Pelejä pelatessa tulee twiittailtua aina välillä mutta sen pidemmin en ikinä kehtaa spämmiä saati sitten spoilata. Siksipä haluan kokeilla kirjoitella puolimuodollista blogipostausta johon kokoan pelin aikana tulleet ajatukset.
Aloitellaan siis tällä hetkellä lukupöydällä olevalla School Daysillä! Varoitus spoilereista, vaikkapa kaikki taitavat tietää jo millaisesta tarinasta on kyse.
School Days on aina ollut omassa tietoisuudessani vain kuuluisan animesovituksensa vuoksi enkä tiennyt alkuperäisestä VN:stä juuri mitään. Animenkin katsomisesta on jo aivan liian monta vuotta muistaakseni siitä muuta kuin viimeisen jakson..
Peli on pahanmielen tarina Makotosta ja tämän naisseikkailuista. Tarina alkaa Makoton ja toisen päätytön, hiljaisen Kotonohan, seurusteluun ryhtymisestä mikä on raikas ja omanlaatuinen aloitus mutta tämä, toki tarkoituksellisesti, varjostaa joka ikistä muuta reittiä. Pelissä siis jokaisella reitillä jollakin tulee paha mieli. Usein useammalla hahmolla.
 | ||
| JR on osuvasti vaihdettu NTR:ksi |
Makoto on selkärangaton täys ihmeperse. Heti kättelystä Makoto loukkaantuu joka kerta kun Kotonoha ujostelee käsistä pitämistä saati sitten anna suukottaa heti ekalla viikolla seurustelusta. Tämä ja muutama muukin asia saa heti haikailemaan reippaan Sekain perään ja monessa reitissä toteaa että "oikeasti tykkäsin Sekaista mutta Sekai pakotti seurusteleen Konohan kaa yhyy." Monessa reitissä tulee myös ilmi että Makoto on haluttu tyttöjen keskuudessa ja muutamassa lopussa Makoto päätyy pyörittämään valtavaa rosteria tyttöjä, "uusi nainen joka yö" tapaan. En kyllä yhtään ymmärrä tätä, Makoto on jotenkin niin tylsä luuseri pahvinpala MC-poju -tyyppiä ja kaikki mitä tämän sielunmaailmasta paljastuu on vain täyttä ihmisroskaa.
Kotonoha on ujon ja suojassa eläneen rikkaan tytön perikuva. Kuitenkin siinä missä useasti kyseinen hahmotyyppi olisi suosittu koulun madonna, Kotonoha on epävarma ja jatkuvan, pikkuhiljaa pahentuvan kiusaamisen kohde. Makoto ei auta asiaa yhtään ja vain pahentaa Kotonohan epävarmuuksia jatkuvalla herneen nenään vetämisellään. Kotonohan äiti ja sisko ovat ehkä ainoat hahmot jotka ovat tämän puolella ja oikeasti auttavat tätä. Käy sääliksi kokoajan, ei ansaitese mitään tästä perseilystä.
'To Kotonoha" reitin lopetus on ehkä ainut katarttinen missä Makoto viimein ottaa päänsä perseestään, edes huomaa mitä tapahtuu. ja sanoo suorat sanat Kotonohan kiusaajille. Tämä kuitenkin tulee kokonaisen pelin jälkeen missä Makoto laiminlyö Kotonohaa, ei edes yritä näyttää Kotonohan poikaystävältä, ja käyttää koko koulufestivaalin hengaamassa rakkauskolmion täysin ulkopuolisen tytön kanssa.
 |
| Kotonoha ei voi hyvin. |
Sekai on myös aika perseestä. Sekai potkaisee koko Makoton ja Kotonohan suhteen puoliväkisin käyntiin, ja sitten heti itketään että tykkäsin siitä ensin. Ei edes yritä korjata kun kaverit luulevat Sekain ja Makoton deittaavan ja puhuvat paskaa Kotonohasta tämän takia. Polkee parhaan ystävänsä Setsunan tunteiden päälle tämän omalla routella.... Väärinkäsitys johtaa aina Sekain kaveriporukan kiusaamaan Kotonohaa joka käänteessä. Myös Kotonohan oman luokan tytöt jatkuvasti haukkuvat tätä joten jokainen reitti missä Makoto ei ole 100% Kotonohan puolella sattuu vielä enemmän.
Jotta tämä ei kuulostaisi liikaa urputtamiselta, haluan selventää pitäväni ikävistä teoksista joissa hahmot ovat ikäviä. Näin ollen School Days toi itselle juuri sopivaa melodraamalla mässäilyä ja varsinkin Sekaihin kohdistuvaa vahingoniloa. Kotonoha olisi kyllä ansainnut parempaa kohtelua ja ainut milloin Kotonohasta tulee ikävä on aina pitkän ympäriinsä retuuttelun ja laiminlyönnin jälkeen, jolloin on vaikea olla olematta tämän puolella ja hurrata.
Yllätyin siitä että animen loppu ei ollutkaan tietty yksi reitti vaan vähän jokaisestä yhdistelyä ja omaa keksintöä. Bad endit olivat silti oikein hyviä, Bloody End ja Pushed Too Far ovat varmaan omat lempparit. Itou Kanakon laulama Bad Endien oma lopetusbiisi on myös hyytävän kaunis, sama biisi soi myös insert biisinä animen viimeisessä jaksossa kun paska osuu tuulettimeen.
Animemaisesti animoitu ja kuvakäsikirjoitettu VN oli uutta ja ihmeellistä, aiemmin kokemusta on ollut vain live 2D henkisistä hahmoanimaatioista. Vaikkapa taika raukesi nopeasti ja kun saumat huomaa meno alkaa näyttää välillä vähän kämäiseltä. Outoja virheitä missä esim Kotonohan selkämys-spriteä on käytetty Sekain sijasta pari kertaa tai kaikkien kolmen spritet näkyvät ruudulla kohtauksessa missä paikalla on vain kaksi hahmoa luovat hetkellistä hämmenystä.
Itsellä peli kaatuu kokoajan kun yrittää nopeuttaa luettuja kohtia, jokseenkin hyvin epämääräisesti tietyillä reiteillä enemmän ja toisilla vähemmän.
Ääninäyttelyt on luultavasti äänitetty yksi kerrallaan mikä tuo dissonanssia ja eritasoisia tunnetiloja samaan kohtaukseen. Myös välillä ääniraitojen volyymi heittelee isollakin kädellä, sekä yksi puusilppurin läpi menneen kuuloinen Sekain ääniraita sai epäilemään että HQ version audio saattaisi olla vain suoraan vanhasta versiosta.
Alunperin ajattelin että jatko-osaan Shiny Daysiin ei varmaan tarvitse tämän jälkeen koskea mutta kyllähän se tuli varovaisesti nostettua lukujonon hännille, lähinnä lisä-Setsunan toivossa.
Pelistä on myös lupailtu uutta versiota. Kirjoittamisen hetkellä ei ole minkäänlaista tietoa tulevasta mutta odottelen varovaisen optimisesti. Toivottavasti uuteen versioon korjaillaan paikoittaisia teknisiä ongelmia ja nykyistä välillä hyvinkin hämmentävää reittien flowchartia selvennetään.
 |
| Flowchartissa ei ole tekstin pykälääkään ja sen lukemiseen tarvitsee kokonaisen oman guiden. |
